Sisältöstrategia on kartta, jota kannattaa seurata

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Totta, mutta vain puoliksi totta. Hyvin suunniteltu sisältöstrategia on omia sisältöjä tuottavalle ja jakavalle yritykselle kullanarvoinen työkalu. Sen avulla yritys pystyy tekemään tavoitteellista, kohdennettua ja mitattavaa sisältötyötä, joka tuottaa tulosta.

Puoliksi totta tämä on siinä mielessä, että jollei sisältöstrategia ole hyvin ja ymmärrettävästi dokumentoitu ja jalkautettu kaikkeen sisältömarkkinointiin, siitä ei ole juuri mitään hyötyä. Vähän niin kuin ostaisi kartan mutta unohtaisi ottaa sen mukaan reissuun. Hyvästä sisältöstrategiastakaan ei ole iloa, jos kukaan ei siitä tiedä tai osaa sitä toteuttaa.

Sisältöstrategia kiinnostaa yhä useampia yrityksiä

Kubon teettämän ja IROResearchin toteuttaman tutkimuksen mukaan jo 42 prosenttia yrityksistä on teettänyt tai aikoo teettää sisältöstrategian. Vielä 2016 sisältöstrategia oli enemmän osa isojen kuin pienten yritysten toimintaa (48 prosenttia yli 500 työntekijän yrityksistä, 30 prosenttia kaikista yrityksistä). Sisältöstrategian hyödyntäminen on kuitenkin jäänyt osalla yhä aikeen asteelle.

Tutkimuksen mukaan 32 prosenttia kaikista ja 39 prosenttia suurista yrityksistä dokumentoi sisältöstrategiansa. Kunnollinen jalkauttaminen jäänee myös monilta. Vuonna 2018 yrityksistä 70 prosentilla on nimetty sisältöstrategian toteuttamisesta vastaava henkilö. 100 prosenttia olisi ihan kiva tavoite.

Sisältöstrategia ohjaa sisältömarkkinointia

Sisältöstrategia on syytä ottaa mukaan ihan kaikkeen sisältömarkkinointiin. Monesti sitä sovelletaan vain osaan sisältötekemistä ja vain osa yrityksen henkilökunnasta on perehdytetty siihen.

Kun sisältöstrategia on vain osin dokumentoitu ja jalkautettu, työ jää puolitiehen. Sisältöstrategian mukaisesti suunniteltujen asiakaspersoonien ja brändipersoonien ääntä kuunnellaan vaikkapa vain uutiskirjeisiin tai verkkosivuille tuotetussa sisällössä. Ostopolun vaiheet ja asiakkaan tarpeet sen eri vaiheissa saattavat unohtua. Jos kanaviksi on valittu vain verkkosivu ja jakeluksi uutiskirjeet, mitä tapahtuu yrityksen nimiin ehkä perustetuille some-tileille? 

Yrityksen nimissä saatetaan postata sen enempää miettimättä perustetun Instagram-tilin sivuilla sekalaisena sillisoppana satunnaisia päivityksiä. Facebook taas toimii ehkä vain paikkana, jonne laitetaan linkki yrityksen verkkosivuille, kun siellä on julkaistu jotain, pahimmillaan tämäkin ilman saatetta tai vastauksia mahdollisiin kommentteihin. Sisältöstrategia on kartta myös siihen, minne ei mennä, jos näin on päätetty.

Onkin tärkeää, että tehty sisältöstrategia on dokumentoitu ja viety käytäntöön kaikilla sisältötekemisen tasoilla. Ei kannata olla kaikissa kanavissa ja kaikenlaisilla sisällöillä vain sen takia, että muutkin ovat. Ja jos ollaan mukana, ollaan suunnitelmallisesti ja dokumentoidusti.

Sisältötekemisen ja brändin äänen on näyttävä kaikessa tekemisessä johdonmukaisesti. Vain tällä tavalla syntyy vahvoja ja vaikuttavia brändejä. Ja se sisältökin pitää ymmärtää laajasti. Sisältöä nimittäin ovat kaikki verkkosivujen jutuista, printtiehdistä ja uutiskirjeistä aina lähetysluetteloihin asti.

Jos esimerkiksi vaatekaupan verkkosivuilla myydään rennosti ja lämpimästi puhutellen luomupuuvillavaatteita, ehkä lähetysluettelossakin voisi tervehtiä paketin saajaa samassa hengessä: “Nauti uudesta paidastasi! Pakkausmateriaalimme on kaikki tehty kierrätetystä ja biohajoavasta materiaalista. Lue lisää luontoa säästävästä kierrätysohjelmastamme verkkosivuiltamme.”

Kubon tutkimuksesta nähdäänkin, että kuten aikaisempinakin vuosina, sisältömarkkinoinnissa ovat edelleen tehokkaimpia yritykset, jotka ovat tehneet ja dokumentoineet sisältöstrategian ja toimivat suunnitelmallisesti sen mukaan.

Kiinnostuitko sisältöstrategiasta ja sen jalkautuksesta. Kubolta saa apua, ota siis yhteyttä.

IROResearch Oy toteutti Kubon toimeksiannosta Asiakasviestinnän ja sisältömarkkinoinnin trendit 2019 -tutkimuksen aineiston keruun huhti–kesäkuussa 2018. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakasviestinnän ja sisältömarkkinoinnin toteuttamista, mielipiteitä sisältömarkkinoinnista sekä kokemuksia sisältömarkkinoinnin keinoista ja tehokkuudesta. Kohderyhmänä oli yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden markkinointi- ja viestintäpäättäjät. Tutkimuksen vastaajamäärä kokonaisuudessaan oli 183.