Viestinnän visualisoitumista ei pääse pakoon. Tässä postauksessa kerron, mitkä kotimaiset brändit hyödyntävät markkinointi- ja viestintäpäättäjien mielestä onnistuneesti visuaalisuutta ja miten amerikkalainen jäätelövalmistaja muutti koko markkinointinsa Instagram-vetoiseksi ja kasvatti liikevaihtoaan 50 prosentilla.
Internetissä jaetaan 1,8 miljardia kuvaa päivässä. Se vaikuttaa yritysten markkinointiviestintään perin pohjin. Tekstin arvo vähenee tai ainakin muuttuu, kun kuvan ja videon arvo nousee. Vastaanottajat haluavat viestinsä nopeasti ja tiiviissä paketissa. Se tarkoittaa kuvia, videoita ja värien tehokasta käyttöä.
Visuaalisuudella tehdään myös rahaa. Vahvassa nosteessa olevat nuoret yritykset ovat laittaneet visupalettinsa kuntoon ensi töikseen ja se näkyy myös luvuissa. Tämän totesi brooklynlainen jäätelövalmistaja Van Leeuwen, joka uudisti jäätelöpakkauksensa ajatuksella “näyttää hyvältä sosiaalisessa mediassa”. Seurauksena oli kännyköiden räpsyttely pakastealtailla ja myynnin räjähdysmäinen kasvu. Yksinkertaiset pastellinsävyiset pakkaukset saivat myös ei-jäätelönystävien kielet pitkiksi.
Van Leeuwen ei ole yksittäistapaus vaan hyvä esimerkki siitä, miten viestintä vaikuttaa tämän päivän liiketoimintaan. Onnistuneella visuaalisella ilmeellä ja kanavaymmärryksellä voi saada aikaan paljon. Viestinnän ammattilaisia tai graafikoita ei voi enää ulkoistaa jonnekin yrityksen länsisiipeen viestintäosastolle vaan heille pitää antaa vaikutusvaltaa siihen, mihin suuntaan yrityksen kokonaisstrategiaa viedään – ja miltä se voi parhaimmillaan näyttää.
Kysyimme keväällä Procomissa järjestämämme seminaarin osallistujilta mitkä kotimaiset brändit tekevät heidän mielestään onnistunutta visuaalista jälkeä. Tässä tulokset:
Paljaista pyllyistä ja ruispelloista tunnettu kotimainen gininvalmistaja Kyrö Distillery nousee esiin niin markkinoijien keskusteluissa kun brändikirjojen sivuilla. Simppelillä mustavalkoisella kuvastolla ja omalla kustomoidulla, lihavalla Napue Sans -fontilla ratsastava suomalaisyritys erottuu joukosta yksinkertaisuudellaan. Hyvä ilme syntyy vähästä.
Suomalainen tekstiilivalmistaja Finlayson on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa arvot kulkevat linjassa ulosannin kanssa. Yritys on uskaltanut ottaa vahvasti kantaa, paitsi Tom of Finland-kampanjoinnillaan myös tuomalla toimitusjohtajansa Jukka Kurttilan vahvasti framille. Maaliskuussa yritys ilmoitti liikevaihdonsa kasvaneen 53 prosentilla. Toimitusjohtaja perusteli asiaa Talouselämässä seuraavasti:
“Olemme uudistaneet tuotteidemme lisäksi niin arvojamme, designfilosofiaamme, johtamistapaamme kuin myyntitapojammekin. On mietittävä kokonaisuutta ja sitä, mitä ihmiset oikeasti haluavat.”
Pupukengistään tuttu muotibrändi vie asiakkaansa pastellinsävyiseen purkkapopmaailmaan niin sivustollaan kuin sosiaalisen median kanavissaan. Minna Parikka on hyvä esimerkki siitä, kuinka brändi on todellakin sitä, miltä se näyttää – kaikissa kanavissa: erottuva, leikkisä ja laadukkaan oloinen. Yksityiskohdat ovat brändin vahvuus niin kengissä kuin digissä – sen kertoo jo kustomoitu uutiskirjeen tilauskaavake.
On helppo sanoa, että hyvä visuaalisuus on mahdollista vain esteettisille kuluttajabrändeille ja tylsistä asioista ei voi viestiä visuaalisesti. Hyvä visuaalinen viestintä ei ole kuitenkaan vain väreillä leikkimistä tai kauniita kuvioita. Tehokas brändi syntyy tunnistettavuudesta. Joskus siihen riittää vain kaksi väriä, kuten Verohallinto on valinnut. Käyttäjän palvelemista on jo se, että kirjeestä tunnistaa kahden värin perusteella, keneltä se on tullut ja Facebook-feedistä pystyy poimimaan viranomaisviestin helposti.
Toinen palvelualan esimerkki on modernista ilmeestään kiitelty lakitoimisto Fondia. Selkeästi konseptoitu ja värikoodattu palveluvalikoima ja ihmiskasvoilla esitelty henkilökunta erottuu edukseen alalla, jossa pienellä präntätyt tekstinpätkät ovat koko liiketoiminnan keskiössä. Fondia on hyvä esimerkki siitä, että pelkkä värien käyttö ei ole oikotie visuaaliseen erottautumiseen vaan jokaisen hyvän ilmeen taustalla oleva kyky pukea oma liiketoiminta selkeiksi viesteiksi. Jotta visuaalisen ilmeen voi tuntea, pitää ensin tuntea itse brändi sen taustalla.
Osaatko sinä nimetä yrityksesi visuaalisen viestinnän kulmakivet? Ovatko ne vahinkoja vai syvällisen brändituntemuksen sanelemia?
Postaus on jatkoa Auroran kevään julkaisulle: Viestintä on nyt visuaalista, halusit tai et ja osa laajempaa viestinnän visualisoitumisen kokonaisuutta, josta Aurora on pitänyt puheenvuoroja markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille. Jos kiinnostuit aiheesta, ota yhteyttä.
