Mikä on vastuumme markkinoijina tekoälyn käytössä ja millaisia vastuullisuusnäkökulmia tekoälyn käyttöön liittyy?
Tekoäly rysähti vuonna 2023 tajuntaamme nopeudella, joka yllätti monet niistäkin, jotka ovat aktiivisesti seuranneet koneoppimisen eksponentiaalista kehittymistä. Vuoden 2024 on ennustettu olevan jonkinlainen vedenjakaja aikana ennen ja jälkeen tekoälyn. On jopa spekuloitu, että Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit olisivat viimeiset demokraattiset vaalit, joita tekoälyn mahdollistama disinformaatio ja deepfake-väärennökset eivät vielä sekoita – mutta tämäkin ennustus taitaa jo olla myöhässä.
Markkinoijien työpöydällä suuriin kielimalleihin perustuva generatiivinen tekoäly alkaa jo olla perustyökalu. Kuvia, tekstiä ja videota generoidaan, luovia ideoita tuotetaan ja kieliasua parannellaan jo rutiininomaisesti tekoälyn avulla. Sisältöjen määrän uskotaankin ensi vuonna lisääntyvän räjähdysmäisesti tekoälyn käytön aikaansaannoksena.
Vaikka olemme ottaneet uudet työkalut vauhdilla käyttöön, harva lienee kunnolla pysähtynyt miettimään, millaisia vastuullisuuskysymyksiä ja näkökulmia tekoälyn käyttöön markkinonnissa oikein liittyykään.
Onko tiimissäsi läpikotaisin miettitty ja linjattu periaatteet tekoälyn vastuulliselle käytölle? Jos ei, pitäisikö olla?
Monessa viestintä- ja markkinointiorganisaatiossa tyypillistä lienee, että tekoälyn vastuullisuuskysymyksiin on havahduttu lähinnä liiketoiminnan turvallisuuden näkökulmista. Sen tietänee jokainen, että luottamuksellista tai yksilöivää tietoa ei pidä tekoälylle syöttää – ainakaan jos kyse on ilmaisista ja tekoälyn koulutukseen käyttäjien dataa hyödyntävistä toimijoista kuten Open AI:n ChatGPT-palvelusta. Mutta siihen se monella sitten jääkin.
Useat journalistiset mediat kuten YLE ja Helsingin Sanomat ova linjanneet periaatteet vastuulliselle tekoälyn käytölle. Keskeisin viesti ohjeissa on yleensä se, että ihminen vastaa aina julkaistavasta sisällöstä. Tämä perusperiaate kannattaa myös markkinoijien sisäistää.
Myös tekoälyn käyttöön liittyviä tekijänoikeusnäkökulmia ja lähtödatan vinoumiin liittyviä riskejä kannattaa jokaisen pohtia.
Millaisia näkökulmia tekoälyn käyttöön markkinoinnissa sitten liittyy? Annetaan tekoälyn itsensä kertoa.
Kas tässä ChatGPT4:n koostama lista vastuullisuusnäkökulmista, jotka on huomioitava, jos käytät tekoälyä hyödyksi markkinoinnissa. Bonuksena vielä kirjoittajan täydennys listaan sen jälkeen, kun ensin tarkistin tekoälyn tuottaman sisällön olevan oman näkemykseni kanssa linjassa.
Varmista, että tekoälyä käytetään eettisesti, mukaan lukien henkilötietojen suojaaminen ja syrjimättömyys. Tekoälyn ei tulisi edistää harhaanjohtavia, manipuloivia tai eettisesti kyseenalaisia käytäntöjä.
On tärkeää noudattaa tietosuojalakeja, kuten GDPR:ää EU:ssa. Tämä tarkoittaa asiakkaiden tietojen keräämistä, käyttöä ja säilyttämistä läpinäkyvästi ja lainmukaisesti.
Asiakkaille tulee kertoa, kun heidän kanssaan vuorovaikuttaa tekoäly, erityisesti silloin, kun se ei ole ilmeistä. Läpinäkyvyys lisää luottamusta ja auttaa välttämään väärinkäsityksiä.
Tekoälyn käyttämässä datassa voi olla vinoumia, jotka voivat johtaa epätasa-arvoiseen tai syrjivään kohteluun. On tärkeää pyrkiä tunnistamaan ja korjaamaan nämä vinoumat.
Huomioi tekoälyn käytön ympäristövaikutukset, kuten energiankulutus ja hiilijalanjälki, ja pyri vähentämään niitä.
Varmista, että tekoälyllä luotu sisältö on eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävää ja että se ei sisällä sopimatonta tai loukkaavaa materiaalia.
Käyttäjille tulisi tarjota riittävästi tietoa tekoälyn toiminnasta ja sen vaikutuksista, jotta he voivat tehdä tietoisia päätöksiä ja ymmärtää mahdolliset riskit.
+1. Kunnioita tekijänoikeuksia ja pidä huolta siitä, että lopputuloksesta vastaa aina ihminen (kirjoittajan lisäys)
Useimmat ovat jo huomanneet, että tekoälyn luomiin teksteihin, kuviin ja muihin sisältöihin ei voi luottaa. Pintapuolisesti pätevän näköisessä kuvassa ihmisellä voi olla neljä jalkaa tai teksteissä historialliset faktat ovat miten sattuu. Tekoälyllä ei ole myöskään vastuuta siitä, mitä sisältöä tai millaisia vastauksia se suoltaa. On ihmisen tehtävä tarkistaa ja kyseenalaistaa tekoälyn tuotokset.
Ainakaan tällä hetkellä tekoälyn tuottamille sisällöille ja tuotoksille ei synny myöskään tekijänoikeutta. Tekoälyn käyttö saattaa kuitenkin rikkoa niitä.
Viime syksynä moni markkinoija nosti kulmiaan, kun Helsingin Sanomien etusivun mainoksessa esiintyi iäkäs pariskunta, jonka hahmot olivat huomiotaherättävän sukunäköisiä Pixarin Up – Kohti korkeuksia -elokuvan vastaavien hahmojen kanssa. Tarina ei kerro, lähestyikö Disney mainostajaa jälkikäteen korvausvaatimuksilla mutta selvää on, että hahmot olivat tekoälyn tuotantoa. Lopputulemasta voi päätellä, että pohjadatassa taisi olla turhan vähän lähdemateriaalia ikääntyneistä animoiduista vanhuksista.
Lue myös Matin juttu siitä, kuinka tekoäly vaikuttaa viestinnän ja markkinoinnin tekemiseen.