Elämyksellinen sisältö herättää tunteen ja jää siksi myös mieleen. Tunnekokemus vahvistaa brändimielikuvaa ja tunne tutkitusti ohjaa myös toimintaa. Mutta milloin viimeksi liikutuit sisältömarkkinoinnin äärellä?
Presidentti Halonen asunnottomana mainoskuvassa. Reissumies oman tiensä kulkijoille. Pystyt todennäköisesti heti nimeämään jonkin sinua koskettaneen mainoskampanjan. Mutta muistatko kokeneesi elämyksiä sisältömarkkinoinnin äärellä?
Voimme taata että olet, mutta siihen nähden kuinka peruskauraa tunteisiin vetoaminen on markkinoinnissa, se on yllättävän vähän hyödynnettyä yritysten jatkuvassa sisällöntuotannossa.
Elämyksellisyyden sijaan yritysten oman median sisällöissä suositaan usein taktisia, liiketoimintalähtöisiä aiheita ja tehokkuus- ja hyötynäkökulmaa. Kummassakaan ei ole mitään vikaa, mutta elämyksellisyyttä ja tunteisiin vetoamista ei kannata unohtaa.
Aitouden ja merkityksellisyyden megatrendi vaikuttaa globaalisti, myös Suomessa. Elämyksiä ja kokemuksia haetaan ja niistä ollaan valmiita myös maksamaan. Ihmiset hakevat tunnekokemusta ja vuorovaikutusta myös arkisilta kohtaamisilta brändien kanssa.
Elämyksiin satsaaminen kannattaa, sillä päätöksenteossa tunne ottaa niskalenkin järjestä. Tunne on vahvin linkki kuluttajan ja brändin välillä. Kun tunneside brändiin on vahva, kuluttaja tekee ostopäätöksensä murto-osassa päätöksentekoon muuten kuluvasta ajasta. Brändimielikuvaan taas vaikutetaan tehokkaasti juuri tunnepitoisella kielenkäytöllä. Brändin herättämillä tunteilla on siis suoraan liiketoiminnalle merkitystä.
Asiakasymmärrys on elämysten aikaansaamisessa keskeistä. Tiedämmekö, mikä tunne on kohderyhmillemme kriittinen omalla toimialallamme tai tuotekategoriaamme liittyen osto- tai hankintapäätöstä tehdessä? Miten kohderyhmämme valitsee sopivan kumppanin, tuotteen tai toimijan: valitseeko hän parhaan, sen joka välittää, kestää ja kulkee rinnalla vai haluaako hän päästä halvalla? Vai valitseeko hän sen, joka yksinkertaisesti tuntuu oikealta?
Kun halutaan herättää tunne, pitää uskaltaa puhutella ja koskettaa juuri haluttua asiakasta sen sijaan että puhutaan kaikille. Asiantuntevuus ja luotettavuus on olennaista, mutta niin on myös kokemus kuulluksi tulemisesta, omasta tärkeydestä ja huomioiduksi tulemisesta. Että tämä on tarkoitettu juuri minulle.
Yksinkertaisimmillaan elämys syntyy kohdattujen sisältöjen koskettavasta lähestymistavasta, visuaalisesta ilmeestä, kuvamaailmasta tai tavasta puhua. Parhaimmillaan kaikki viestit tukevat samaa tunnetta.
Tarinallisuus on tehokas keino herättää tunteita. Ihmiskunta on kertonut tarinoita aikojen alusta asti, ja vuosisadat ovat muokanneet ihmisen aivot käsittelemään tietoa tarinoina ja tarinoiden kautta. Pelkät faktat jäävät irtonaisiksi tiedonmurusiksi, mutta alku, loppu ja draaman kaari auttavat asettamaan ne kontekstiin ja sitomaan ne omaan kokemusmaailmaan. Koskettava tarina aktivoi muistin ja tunteet, kytkee yhteen uuden tarinan sisältämät tiedonpalaset ja näkemykset, ja sijoittaa ne osaksi aikaisempia tarinoita.
Myös kuvat välittävät ja luovat voimakkaita mielikuvia. Aitouden aikakaudella rosoisetkin räpsyt sallitaan, mutta geneerisistä kuvatoimistokuvista on usein tunne kaukana. Pahimmillaan samat tai samanhenkiset kuvapankkikuvat ovat käytössä monella kilpailijalla. Mitä mielikuvia sisältöjen kuvamaailma luo: herättääkö se luottamusta, rakentaako tarttumapintaa ja samaistuttavuutta? Olenko tämä minä, puhutteleeko tämä minua?
Yksi yksinkertaisimmista tavoista erottautua kilpailijoista onkin panostaa tarinallisuuteen ja sisältöjen visuaalisuuteen. Uskaltaa herättää tunteita.