Mitä on hyvä mittaaminen sisältömarkkinoinnissa? Jos liidien hankinta on tärkein tavoitteesi, mittaa liidejä, älä tykkäyksiä. Jos tavoittelet muutosta asiakkaasi käyttäytymisessä, mittaa tätä muutosta, älä sisältöjen kulutusta.
Kun suunnittelet sisältömarkkinoinnin mittaamista, ota huomioon nämä seuraavat asiat:
Netti on täynnä analytiikkatyökaluja ja parempaa asiakasymmärrystä lupaavia sovelluksia. Näistä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos et
a) osaa käyttää työkaluja
b) tee raportteja ja niiden analysointia jatkuvasti.
Mitä enemmän hyötyjä haluat sisällöistä saada, sitä enemmän aikaa mittaamiseen tulee käyttää. Mittaaminen on työtä, ei vasemmalla kädellä hutaistava sivuhuomio.
Jos sisällöt julkaistaan lähinnä omilla sivuilla ja omien työntekijöiden ja tuttavapiirin seuraamalla Facebook-sivulla, klikkaukset jäävät vähäisiksi ja tavoittavuus minimaaliseksi. Mitä enemmän satsaat laadukkaaseen sisällöntuotantoon, sitä enemmän sinun tulisi satsata sisältöjen jakeluun.
Ota markkinoinnin automaatiotyökalut käyttöön, jos haluat varmistaa, että viestisi lähtevät säännöllisesti ja kohdennetusti, jolloin mittarointikin antavat tasaisempia lukemia. Kun ensin saat jakelun toimimaan tasaisella syklillä, huomaat eron siinä mikä toimii ja mikä ei.
Asiasanat ja analytiikka eivät tarkoita, että niitä hyödynnetään tehokkaasti. Laaja-alainen ymmärrys asiakkaista vaatii tuekseen muutakin dataa kuin klikkejä ja välittömiä poistumisprosentteja. Miksi?
Koska asiakkaasi elävät muuallakin kuin nettityhjiössä eivätkä klikit kerro, kuinka moni asiakkaistasi on suositellut yritystäsi kasvokkain kaverilleen tai muuttanut mielikuvaa yrityksestäsi. Brändimielikuva rakentuu pitkällä aikajänteellä monista eri tekijöistä, ja onnistumisen mittaaminen vaatii sekä määrällistä että laadullista dataa.
Numeroita on helppo seurata, mutta kuinka moni aidosti seuraa keskusteluita, kommentoi, osallistuu ja osallistaa some-fanejaan, ja seuraa asiakkaiden käyttäytymien muutosta?
Mistä löytyy yritys, joka on tutustunut seuraajiinsa syvällisesti ja tietää, mitä muuta he fanittavat, mistä asioista he innostuvat ja minkälaiset otsikot saavat heissä aikaan some-raivon tai ostoaikeen? Myös visuaalisuutta voi mitata: oletko tutkinut, millä tavalla käyttäjäsi liikkuvat hiirellään sivustollasi tai mikä kohta videoistasi on kaikkein katsotuin?
Analytiikassa on yhtä paljon syvyyttä kuin leveyttäkin. Siksi kaikki palaa kysymykseen: mikä tieto on sinulle oikeasti relevanttia?
Jos sisällöllesi ei ole määritetty call-to-action-toimintoa, eli toivetta ja kehotusta siitä, mitä käyttäjän toivotaan tekevän sisällön luettuaan / katsottuaan, et voi mitata toiveen toteutumista. Toive voi olla esim. siirtyy tuotetietoihin / ostaa tuotteen/ lukee seuraavankin jutun / ottaa yhteyttä.
Call-to-action tukee käyttäjän polkua sivustolla ja rakentaa yhteyden hyvän sisällön ja myyntimateriaalien välille. Tai kertoo käyttäjälle, mitä hänen pitää tehdä ongelmatilanteessa ja ohjaa asiakaspalveluun.
Hyvin tehty call-to-action varmistaa, että sisältö ei jätä vastaanottajaansa kylmäksi. Joten tee edes tämä. Ensi kerran, kun tuotat sisällön, määritä sen vastaanottajalle toivottu reaktio ja ohjaa ihminen linkeillä oikeaan suuntaan. Oikein tehtynä tämä on hyvää palvelua, ei tuputtamista.
Kaipaatko yrityksellesi strategista kumppania toteuttamaan, ja analysoimaan, sisältömarkkinointia? Ota yhteyttä, me voimme olla avuksi!