Saavutettavuus voi helposti jäädä pelkäksi jälkiajatukseksi suunnitteluprosessissa. Miten vastuullisen suunnittelijan tulisi toimia, ja onko perusteellinen saavutettavuus edes realistinen tavoite?
Olisiko teillä hetki aikaa puhua saavutettavuudesta? Tiedetään, aihe ei loista mediaseksikkyydellään ja käsite on valitettavan monelle yhä vieras, mutta tämä ei kerro aiheen ajankohtaisuudesta sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä. Pähkinänkuoressa saavutettavuuden tarkoitus on tarjota kaikille tasavertainen digitaalisen sisällön tai palvelun käyttökokemus, huolimatta ihmisen omista henkilökohtaisista rajoitteista. Toisin sanoen, kyseessä on suunnittelu, joka ei syrji tai jätä ketään ulkopuolelle.
Saavutettavuuden tavoite on siis hyvin ihmisläheinen, ja pelissä on suurten ihmisryhmien oikeudet saada tarpeensa huomioiduiksi. Digipalvelulailla ja saavutettavuusvaatimuksilla pyritään pitämään huolta saavutettavuuden toteutumisesta yleisellä tasolla, mutta vastuu toteutuksesta on puhtaasti meillä, ihan tavallisilla suunnittelijoilla. Ei siis paineita.
On inhimillistä, että asiaa joka ei akuutisti koske itseä ei välttämättä ymmärrä ottaa huomioon tai edes muista. Vähemmän inhimillistä on se, että vaikka muistaisi ja tiedostaisi toisen ihmisen ongelman, päättää olla välittämättä siitä vaikka voisi itse pienellä vaivalla olla avuksi ja askel muutoksessa.
Vastuullisen suunnittelijan tulee olla tietoinen siitä, miten erilaisilla ihmisillä voi olla hankaluuksia käyttää, katsella tai lukea digitaalista sisältöä. Suunnittelijan on ennakoitava ongelmat ja osattava torjua ne jo ennen niiden syntymistä. Tämä vaatii vastuullisten suunnitteluvalintojen tekemistä ja laaja-alaista näkökulmaa, saavutettava lopputulos mielessä projektin alusta alkaen.
Liian usein kokematon suunnittelija ymmärtää kysyä itseltään vasta työn loppumetreillä: ”Ai niin, mites sen saavutettavuuden laita?” Jos tähän pisteeseen ollaan tultu, pahimmassa tapauksessa työ julkaistaan täyttämättä vaadittuja standardeja tai menetetään työtunteja uudelleen suunnittelussa sekä muutoksia tehdessä. Kun projekti toteutetaan alusta alkaen saavutettavuus mielessä pitäen, kokonaisuus on korrekti, pulmia ei myöhemmin esiinny ja potentiaalinen käyttäjäkunta pysyy mahdollisimman laajana. Kaikki voittavat.
Suunnittelijalla voi tulla vastaan hetki, jolloin hän pitää saavutettavuuteen pyrkimisen rajoitteena omalle luovuudelleen tai visiolleen. Jos huomaa miettivänsä tämänkaltaisia ajatuksia, on hyvä kysyä itseltään pari asiaa. Ensiksi, oletko valmis tekemään itsekkäitä suunnitteluvalintoja oman käyttäjäkuntasi kustannuksella? Toiseksi, onko visiosi edes toimiva niin esteettisesti kuin käytännöllisestikään? Tämä pätee etenkin visuaalisessa suunnittelussa.
Saavutettavuutta huomioimattakin suunnittelijan terve järki sanoo, ettei tummaa tekstiä kannata asettaa tumman taustan päälle: värikontrasti ei toimi. Tilaa ei kannata ylipursuttaa informaatiolla, sillä selkeä näkymä on toimivampi. Älä käytä koristeellista fonttia leipätekstissä – siinä ei nyt ole mitään järkeä.
Useimmissa tapauksissa saavutettavuus kulkeekin käsi kädessä muiden suunnittelun tärkeiden puolien kanssa, kuten selkeyden, luettavuuden ja helppokäyttöisyyden. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka eivät ainoastaan ole välttämättömiä jokaisen käyttäjän positiiviseen käyttökokemukseen, vaan tekevät sisällöstä yksinkertaisesti myös toimivan. Noudattamalla saavutettavan suunnittelun sääntöjä ja soveltamalla niitä oikein, saadaan suunnitteluprosessissa kertaheitolla moni seikka kuntoon ja vaikutus on myönteinen kaikille käyttäjille, poissulkematta itse saavutettavuusominaisuuksia tarvitsevia.
Vaikka saavutettava suunnittelu tuottaa muutenkin toimivaa designia esimerkiksi selkeyden ja luettavuuden kautta, ei tämä päde toiseen suuntaan. Kaikenkattavaan saavutettavuuteen ei päästä automaattisesti muilla ominaisuuksilla, kuten edellä mainituilla selkeydellä ja luettavuudella. Kun yhtälöön lisätään eri medioita sekä digitaalisia alustoja, saavutettavuuden vaatimukset monimutkaistuvat. Audiovisuaalisessa viestinnässä huomioitavia aisteja onkin ihmisellä kaksi: näkö ja kuulo. Interaktiivisessa sisällössä on otettava huomioon käyttäjän motoriset esteet, emmekä ole edes maininneet vielä ihmisen mahdollisia kognitiivisia rajoitteita ja niiden vaikutusta kaikkeen edellä mainittuun.
Saavutettavuus on todella monitahoinen aihe juurtuneena pohjimmiltaan ihmisten tarpeeseen yhdenvertaisuudesta. Syvemmälle saavutettavuuteen perehtyessä kasvaa lista suunnittelussa huomioonotettavista seikoista nopeasti, mikä voi tuntua yksittäisestä suunnittelijasta uhkaavalta. Mutta muistattehan, että ette ole tässä yksin. Tehkää yhteistyötä. Kehittäkää tietoanne ja osaamistanne. Avartakaa näkökenttäänne.
Digitaalisen sisällön saavutettavuus on erittäin tärkeää monille ihmisille, ja meillä suunnittelijoilla on suuri vastuu toteuttaa sitä. Yksittäinenkin suunnittelija saa aikaan paljon. Suuremmissa projekteissa perusteellisen saavutettavuuden rima on todella korkealla ja mielestäni keneltäkään ei voi odottaa täydellisyyttä varsinkaan rajallisin resurssein, mutta pienikin panostus ja vastuulliset suunnitteluvalinnat ovat tärkeitä askelia, jotka tulee ottaa.