Mielenkiintoiset faktat todistavat printin paluuta. Yhdysvalloissa 18-29-vuotiaat ovat todennäköisin ikäryhmä, joka on lukenut kirjan. Suomessakin nuoret lukevat aikaisempaa enemmän kirjoja, kiitos esimerkiksi Nälkäpelin ja Harry Potterin kaltaisten nuorisohittien. Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti laskee samalla kun printtikirjojen myynti kasvaa. Kun vuonna 2014 yhdysvaltalaisista 32 prosenttia luki e-kirjoja, viime vuonna osuus oli tipahtanut 19 prosenttiin. Saksassa 59 prosenttia oli viime vuonna ostanut kirjan, enemmän kuin vuonna 2000. (Luvut Monocle Forecast 2016.)
Viime vuosi todellakin oli printin vuosi. Kirjojen myynti kääntyi kasvuun ja uusia aikakauslehtinimikkeitä perustettiin Suomessa aikaisempaa enemmän, peräti 30. Kuluttajat arvostavat edelleen asiakaslehtiä yritysten asiakasviestinnän mieluisimpana kanavana.
Vaikka esimerkiksi erään asiakkaamme sähköiset uutiskirjeet tavoittavat poikkeuksellisen hyvin lähes puolet kohderyhmästä ja kolmasosa klikkaa uutiskirjeistä sivustolle lukemaan, niin silti toinen puoli kohderyhmästä täytyy tavoittaa perinteisin kanavin.
Printillä on paljon vahvuuksia, jotka ovat digin ja somen nousuhuumassa unohtuneet. Printti on erinomainen väline syvempien asiakassuhteiden ylläpitämiseen ja niin kuluttajien kuin ammattilaisten tavoittamiseen. Kaikkia kun ei voi tavoittaa digitaalisin kanavin.
Printin avulla voidaan tavoittaa haluttu kohderyhmä esimerkiksi teollisuusalan ammattitapahtumassa paremmin ja tehokkaammin kuin mihin mikään digitaalinen kanava pystyy. Tarkkaan kohdennettu painettava asiakasjulkaisu vaikuttaa ostopäätöksiin merkittävällä tavalla, niin kuluttaja- kuin ammattilaismarkkinassakin.
Jos printin paluuta miettii hetken omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta, niin sehän kuulostaa järkevältä. Olen itse havainnut, painettujen ja digitaalisten kirjojen sekakäyttäjänä, että molemmilla on puolensa. Jos haluan kertakäyttökirjan matkalle kevyesti, digitaalinen kirja voittaa. Mutta jos haluan panostaa lukukokemukseen ja jos uskon, että haluan lukea kirjan useammin ja säästää sen, printti voittaa.
Asiakasjulkaisuissa pätee sama logiikka. Niin digitaaliselle sisällölle kuin painetulle sisällölle on omat tilanteet ja käyttökontekstit. Kun ymmärtää asiakkaan tarpeet, tilanteet ja kontekstin, tietää missä tilanteissa asiakas kannattaa tavoittaa digitaalisin kanavin ja missä tilanteissa painetuilla viesteillä. Hyvää painettua asiakasjulkaisua on ilo lukea ja se vaikuttaa pitkään.
Ei ihme, että monet digijätit, startupit ja verkkokaupat ovat alkaneet julkaista omia erittäin hyvin tehtyjä printtilehtiä kuten Uberin Momentum, Airbnb:n Pinapple ja Net-a-porterin Porter. Digibrändit, kuten Allrecepies ja Politico, ovat myös alkaneet julkaista printtilehtiä. Jopa Facebook luottaa työntekijäviestinnässään printtijulkaisun voimaan.
Digitaaliset jätit haluavat lujittaa asiakasuhteitaan ja tavoittaa sidosryhmänsä myös painetun viestinnän keinoin. Pelkkä digitaalisuus ei riitä edes digiajan mammuteille.
Printtiä ei siis todellakaan kannata unohtaa tulevaisuuden asiakasviestinnän valikoimasta. Printti on palannut takaisin. Monikanavaisuus on tulevaisuutta.