Yliopisto-lehteä, Helsingin yliopiston tiedelehteä, tekee ammattitaitoinen, kunnianhimoinen ja innostunut toimitus. Koska kasi puolen suoritusten lisäksi pitää välillä saada kymppejä, päätimme aloittaa kehitysprojektin. Taas, eikä toivottavasti viimeistä kertaa.
Ryhdyimme töihin kubolaisten kanssa. Tavoitteena oli konseptin terävöittäminen, toimituksen työprosessien kehittäminen ja ulkoasun uudistaminen näiden pohdintojen pohjalta. Viidestä työpajasta ensimmäinen järjestettiin vuosi sitten, ja ensimmäinen uudistunut lehti ilmestyi elokuun lopussa. Yhteistyö jatkuu vielä seuraavan valmiin lehden kommentointiin asti.
Vuoden kehitysprojekti on iso sitoumus, johon kannattaa valmistautua. Kirjasin tähän erikokoisia oppimiani tai muuten tärkeitä asioita omasta projektistamme. Toivottavasti näistä huomioista on hyötyä muille lehtiuudistusta suunnitteleville:
- Jos porukka on pidempään tehnyt töitä yhdessä, ulkopuolinen yhteistyökumppani on hyvästä. Omille kaavoittumilleen sokeutuu. Ulkopuolisen ammattilaisen tehtävä on kommentoida, kysyä ja ehdottaa – ystävällisesti, mutta suoraan.
- Vaikka ulkopuolinen kumppani olisi miten upea tahansa, tilaajan pitää itse tietää, mihin tähdätään. Keskustele, määrittele ja sovi.
- Kehitystyön hinta on yhdellä vilkaisulla suuri, mutta työpajojen takia sen voi ajatella vuoden koulutukseksi usealle ihmiselle.
- Viestintä on haastavaa myös viestinnän ammattilaisille. Kuuntele, sano ääneen, tarkista, täsmennä.
- Vaikka kehitysprojektille varaisi runsaasti aikaa, lopussa tulee kiire.
- Työprosesseista puhuminen ja niiden hinkkaus kehitysprojektin aikana niin yhteistyökumppaneiden kanssa kuin toimituksessa on tärkeää. Toimitustyön normaalissa arjessa tälle aiheelle ei aina riitä intoa. Hyvät käytännöt, jotka ovat kaikkien tiedossa, helpottavat työtä.
- Työpajoissa syntyneet konkreettiset asiat – esimerkiksi kuvia ja tekstejä leikkaamalla ja liimaamalla syntyneet miellekartat tai sanalistat – kannattaa pitää toimituksessa näkösällä. Ne muistuttavat siitä, mitä ollaan tekemässä.
- Kotitehtävät ovat hyviä. Niitä olisimme voineet tehdä enemmänkin.
- Kohtuullisen pitkä, vaikkapa vuoden mittainen yhteistyö kannattaa: kun tapasimme Kubon väkeä työpajoissa ja joskus niiden välilläkin, uusiin ideoihin palattiin eri näkökulmista: ajatukset kypsyivät ja ideat alkoivat juurtua.
- Toimituksen kehitysprojekti jatkuu yhteistyön päättymisen jälkeenkin. Uudet toimintatavat on hiottava hapuilusta rutiiniksi, mutta muutoksen tuoma into ja tarmo pidettävä vireillä. Silloin jokainen uusi numero on hieno ja avartava!
Marja Pemberton
Kirjoittaja on Yliopisto-lehden päätoimittaja. Lisätietoa Yliopisto-lehdestä löydät verkosta, Facebookista ja Twitteristä.