Kuvittele tämä. Yrityksessänne on pula osaajista. Tarvitsette kipeästi alan huippuja töihin. Tämä tietty talentti on teille äärimmäisen tärkeää, lähes kriittistä.
Olette kyllä onnistuneet rekrytoimaan heitä, mutta menettäneet seuraavassa käänteessä.
Nyt olette tunnistaneet, että ellette onnistu saamaan juuri tiettyjä huippuja pysyvästi töihin, liiketoimintanne on uhattuna.
Samaan aikaan kilpailijanne tuntuu imuroivan juuri nämä tyypit itselleen. Heidän yrityksensä on muutenkin nosteessa. Positiivinen kierre on toimialalla tiedossa, ja lehdet kirjoittavat heistä jatkuvalla syötöllä. Kutsuvat ”uuden ajan airuiksi”.
Tämän kaiken seurauksena heidän tuloksensa paranee, osaajapooli vahvistuu – ja pysyy.
Toisin kuin teillä.
Mistä on kyse. Mikä teillä sakkaa ja kaverilla ei?
Perimmäinen vastaus on varmasti monen eri asian summa. Mutta voi myös olla, että ette ole kiinnittäneet huomiota yhteen olennaiseen asiaan.
Työnantajakuvaan.
Mikä työnantajakuva oikein on?
Se on tietystä organisaatiosta ihmisten mielissä muodostuva kuva, joka syntyy kokemusten, tunteiden, käsitysten, vaikutelmien ja tietojen keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena.
Näin asian määrittelee David Bernstein kirjassaan Image and Reality: A Critique of Corporate Communications. Kyse on siis aikamoisesta keitoksesta, jossa monet asiat yhdistyvät.
On tärkeää ymmärtää, että tämä kuva sisältää paitsi niin sanottuja faktoja, myös tunteita ja uskomuksia ja että sitä voidaan tarkastella sekä organisaation sisältä että sen ulkopuolelta käsin.
Mistä kaikesta työnantajakuva siis oikein muodostuu?
Muun muassa työntekijäkokemuksesta. Siitä, miten oma henkilöstö puhuu työnantajastaan ulospäin, kehuuko vai haukkuuko? Onko ylpeä vai häpeääkö? Millaisia asioita nostaa esiin, jos nostaa? Vai vaikeneeko?
Myös organisaation brändi ja muu maine vaikuttavat. Onko ensivaikutelma tuore vai tunkkainen? Nettisaitti ajankohtainen vai sukellus menneeseen? Entä yritysilme, miten haluttava se on? Mikä yrityksessä ylipäätään vetoaa?
Tutkimusten mukaan iso osa työnhakijoista tsekkaa ensin brändin. Siis ennen varsinaista työpaikasta kiinnostumistaan. Jos brändi ei vetoa, ei paikka kiinnosta eikä hakemustakaan lähetetä.
Yhä useampi etsiikin ensi käden tietoa verkosta. Nettisivuilta, mutta myös yhä suuremmassa määrin sosiaalisesta mediasta. Sen välityksellä saa nopeasti selville, miten yritys puhuu ja mistä, millä tavalla se suhtautuu muihin toimijoihin samalla alalla. Mitätöikö vai tekeekö yhteistyötä, kutsuuko keskusteluun vai torjuuko pois? Miten houkuttelee?
Myös yrityksen arvot voivat käännyttää merkityksellistä työtä etsivän työntekijän toisaalle.
Mutta mikä juuri tällä hetkellä, vuonna 2021, työnantajakuvaan eniten vaikuttaa?
Tätä ryhtyi selvittämään Randstad Employer Brand Research tuoressa tutkimuksessaan. Vastaajia oli 190 000 yli kolmestakymmenestä eri maasta.
Palkka, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä luottamus työpaikan pysyvyyteen olivat yleisesti kärjessä. Mutta hajontaakin löytyi.
Yksi kiinnostavimmista löydöksistä oli, että Euroopassa heti palkan jälkeen tärkeimpänä tuli viihtyisä työympäristö, ja Latinalaisessa Amerikassakin kolmantena.
Voisiko tästä päätellä, että työympäristön laatu on työnantajaimagon kannalta kriittinen tekijä?
Kyllä voi. Tätä mieltä on ainakin pari vuotta sitten vuoden rekrytoijaksi valittu Saana Rossi, jonka meriitteihin kuuluu myös palkitun Vincit-yrityksen HR-asioiden johtaminen useiden vuosien ajan.
”Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa työvoima tulee ja menee. Ei ainoastaan ICT-sektorilla, vaan muillakin aloilla. Niinpä kaikki pelimerkit on käytettävä osaajien houkutteluun”, hän sanoo vastailmestyneessä Työkahveilla-podcastimme jaksossa.
”Rekrytointi on muuttunut. Tällä hetkellä kilpaillaan työantajakuvalla ja houkuttelevuudella. Tällöin jokainen elementti viestii yrityksestä. Ei vain nettisivut, vaan kaikki työntekijäkokemuksesta toimitiloihin”, Saana sanoo.
Samaa mieltä on myös tilamuotoilutoimisto Profit Interiorin suunnittelujohtaja Katja Lajunen. Hän nostaa esiin työympäristön vaikutusten laajuuden.
”Työympäristön laatu on suorassa yhteydessä sekä työhyvinvointiin, tuottavuuteen että työnantajaimagoon”, Katja kiteyttää.
”On tärkeää, että kaikki elementit puhuvat samaa kieltä. Että se mitä luvataan nettisivuilla, toteutuu myös työympäristössä. Rehellisyys on entistä tärkeämpää.”
Ei-kutsuva toimitila voi myös olla rekrytoinnin suora este.
”Työympäristöllä on rekrytoinnissa valtava merkitys. Jos yrityksen tilat eivät ole mairittelevat, rekrytointia tekevät ihmiset saattavat välttää tuomasta kandidaatteja niihin”, Saana toteaa.
Työympäristö voi siis synnyttää suoranaista työnantajahäpeää. Onneksi on kuitenkin myös olemassa keinoja välttää se – työnantajamielikuvaa vahvistamalla.
Jos siis haluat saada parhaan talentin kiinnostumaan juuri teistä, toimi näin:
Mitä parhainta menestystä työnantajakuvan kirkastamiseen!
Lisää vinkkejä työnantajakuvan rakentamiseen löydät keskustelustamme
Työkahveilla-podcastin neljännestä jaksosta
Lähteet: Bernstein, David. Image and Reality: A Critique of Corporate Communications.
Randstad Employer Brand Research 2021, Global Report
Työkahveilla-podcast, jakso 4. Spotify.