Enää ei riitä, että organisaatiolla on dokumentoitu somestrategia ohjaamassa sisältöjen tuotantoa ja asiakasdialogia. Jotta siitä saa kaiken tehon irti, somestrategia kannattaa tehdä omaa organisaatiota motivoivaksi ja työntekijöitä kiinnostavaksi.
Hyvä somestrategia on tavoitteellinen suunnitelma asiakasdialogin käymiseen valituissa sosiaalisen median kanavissa. Suunnitelman toteutumista mitataan ja suunnitelmaa parannetaan koko ajan. Lisäksi hyvä suunnitelma on tehty tavalla, joka innostaa ja motivoi organisaation sometiimiä ylittämään odotukset.
Somestrategian tekeminen noudattaa paljolti sisältöstrategian tekemistä. Usein somestrategia onkin osa laajempaa sisältöstrategiaa. Lue täältä millainen on hyvä sisältöstrategia.
Somestrategian voi tehdä monella tyylillä, mutta me Kubossa suosittelemme ketterää, jatkuvasti oppivan ja täydentyvän somestrategian mallia.
Kun organisaatiossasi mietitään somestrategian tekemistä tai uudistamista, seuraavat asiat kannattaa miettiä tarkasti, jotta somestrategia tuottaa tuloksia parhaalla mahdollisella tavalla.
Mihin oman organisaation liiketoiminnassa ja markkinointiviestinnässä some sopii parhaiten? Tähän kysymykseen vastaaminen vaatii hyvän analyysin organisaation tilanteesta ja strategisista tavoitteista sekä nykyisistä ja potentiaalisista asiakkaista.
Somestrategian avulla voi esimerkiksi tavoitella täysin uusia, yleensä nuorempia, asiakkaita. Tai sen avulla voi palvella olemassa olevia kanta-asiakkaita paremmin ja luoda heistä brändilähettiläitä. Tai se voi olla keino koko organisaation muuttamiseen aikaisempaa asiakaslähtöisemmäksi.
Valinnan kannattaa olla selvä ja selkeä. Koska ilman selkeää somestrategian visiota sosiaalisen median markkinoinnista uhkaa tulla sattumanvaraista räiskintää sinne tänne ilman, että organisaatio oppii parantamaan tekemistään yhä paremmaksi.
Hyvän analyysin pohjalta on kohtuullisen helppo määrittää sosiaalisen median käytön hyödyt ja mitattavat tavoitteet. Liian usein organisaatiot määrittävät keskeisiksi sosiaalisen median tavoitteiksi toiminnallisia tavoitteita, kuten seuraajien tai tykkäyksien määrän. Todella harvoin näiden pohjalta voidaan tietää, onko somestrategia todella tuonut tuloksia.
Jos esimerkiksi somestrategian avulla halutaan tavoittaa uudet nuoret ostavat asiakkaat, tärkeimpänä mittarina tulisi olla kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden määrän kasvu ja kohderyhmän keskiostokset. Muiden mittareiden avulla voidaan analysoida, miten esimerkiksi ostopolku toimii siitä kun organisaatio saa uuden someseuraajan siihen kun tästä tulee uusi ostava asiakas.
Mikäli taas tavoitteena on palvella olemassa olevia kanta-asiakkaita paremmin ja luoda heistä brändilähettiläitä, niin julkaisuihin sitoutuminen, suositteluaste ja esimerkiksi yrityksen ja asiakkaiden välillä käytyjen keskusteluiden laatu toimivat erinomaisina mittarina sille, miten strategiassa on onnistuttu.
Somestrategiassa kohdeyhmä ja kanavat kulkevat käsi kädessä. Kun kohderyhmä tunnetaan, analyysin perusteella tiedetään, missä somekanavassa tai -kanavissa he viettävät aikaansa. Yksinkertaistettuna: Kohderyhmä päättää somestrategian kanavat.
Jos kohderyhmän käyttämiä somekanavia on useampia, organisaation resurssit usein määräävät, kuinka moneen kanavaan kannattaa panostaa. Usein on hyvä keskittyä yhteen tai korkeintaan kahteen kanavaan samanaikaisesti. Näin organisaatio voi oppia parhaiten pienilläkin resursseilla ja ketterästi.
Millainen sisältö ja dialogi resonoivat kohderyhmää valituissa kanavissa? Harvalla yrityksellä on tällaista tietoa ilman erillisen tutkimusta. Somestrategiassa kannattaakin usein tehdä kohderyhmätutkimus, joka auttaa määrittelemään, millainen sisältö ja dialogi ovat kaikista otollisimmat juuri tälle kohderyhmälle.
Tämän jälkeen kannattaa luoda tarkat sisältökonseptit, joiden mukaan sisältöjä ideoidaan ja tehdään. Hyvä visualisoitu sisältökonsepti toimii paitsi sometiimin innostajana myös helpottaa ideointia. Sisältökonsepteja ei kuitenkaan kannata naulata paikalleen, vaan niitä tulee kehittää mittareiden, palautteen ja tulosten perusteella jatkuvasti.
On hyvä muistaa, että sosiaalisen median innostavuus piilee sen muuntautumiskyvyssä ja eloisuudessa. Niinpä sisältökonseptienkin on elettävä muuntautumiskyvyn mukana.
Vähintään yhden sisältökonseptin tulisi olla nopean reagoinnin sisältökonsepti, joka mahdollistaa nopean dialogin ajankohtaisiin asioihin. Nopea toiminta vaatii tekijöiltä omatoimisuutta ja uskallusta ja organisaatiolta resursseja.
Viestintä- ja markkinointipomo: Anna valtaa ja vastuuta sekä lupa kokeilla ja epäonnistua. Vaadi jatkuvaa oppimista, parantamista ja tulosten raportointia. Ja resursoi sometiimi liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Nämä asiat ovat keskeisiä motivoivassa somestrategiassa.
Sometiimi ja koko organisaatio kaipaavat kiinnostavasti tehtyä ja motivoivaa positiivista someohjeistusta: miten somessa kannattaa toimia, miten reagoida ja ketkä ovat organisaation yhteyshenkilöt missäkin asiassa.
Säännölliset yhteiset työpajat ideoinnille, tulosten ja oppien jakamiselle sekä toiminnan ja asiakasdialogin parantamiselle luovat innostavaa yhteishenkeä ja lisäävät motivaatiota.
Julkaisukalenteri on erinomainen työkalu somesisältöjen julkaisujen suunnitteluun. Itse käytämme Trello-projektityökalua sometuotantojen julkaisukalenterina.
Hyvin tehty suunnitelmallinen ja helposti muokattava julkaisukalenteri mahdollistaa myös nopeat reagoinnit. Kaikki tietävät, mitkä sisällöt julkaisukalenterissa ovat tärkeitä ja päiväkohtaisia ja mitkä voivat muuttua nopeissa tilanteissa.
Oleellinen osa somestrategiaa on sen päättäminen, miten organisaatio osallistuu asiakasdialogiin, miten dialogia synnytetään, miten reagoidaan ja miten kriisejä sammutetaan. Keskustelun ja dialogien rakentamiseen kannattaa antaa aikaa ja resursseja, ja kouluttaa omaa organisaatiota toimimaan somestrategian mukaisesti.
Sosiaalisessa mediassa yrityksen kriisinhallintaviestintä korostuu ja hankalia tilanteita varten kannattaa varautua jo somestrategiaa luodessa. Pääsääntönä on, että mitä someen on julkaistu, sitä ei sieltä tule poistaa. Tämä yleensä vain suututtaa seuraajat. Älä sulje kommentointimahdollisuutta julkaisuilta kuin äärimmäisissä tapauksissa. Ja myönnä yrityksenä virheet silloin, kun niitä tapahtuu.
Hyödynnä kullanarvoinen mahdollisuus käydä dialogia suoraan asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Vain somekakavista saat parhaimillaan reaaliaikaista palautetta toiminnastasi, tuotteistasi ja palveluistasi.
Muista, että some toimii huonoimmillaan silloin, kun se ei ole aidosti sosiaalista. Pelkät täydelliset sisällöt eivät riitä, jos kukaan ei huolehdi niistä julkaisun jälkeen. Huolehtiminen on kevyimmillään kommenteista tykkäämistä, raskaimmillaan 24 tuntia vuorokaudessa somessa päivystävä asiakaspalvelu. Parhaimmillaan kysymyksiin ja kommentteihin vastaamalla saadaan aikaan luottamuksellista dialogia. Sen avulla on mahdollista saada asiakkaista ainutlaatuista tietoa, mitä eivät tutkimuksetkaan kerro.
Somestrategian toteuttaminen ei ole irrallisten satasen pikamatkojen juoksemista vaan pitkäjänteinen maraton. Tällöin jatkuva mittaaminen, analysointi ja tekemisen parantaminen ovat oleellinen osa somestrategiaa. Kun mittarit on valittu oikein ja niiden toteutumista seurataan, organisaation sometiimi voi koko ajan analysoida tekemisensä tuloksia ja parantaa toimintaansa.
Somestrategian kehittämiseksi kannattaa luoda vuosikello, jossa on määritelty kuukausittain ja neljännesvuosittain tehtävät tulosten mittareiden seuranta ja analysointi, sisältökonseptien kehittäminen ja somestrategian päivittäminen.
Parhaimmillaan somestrategia onkin tavoitteellinen ja ketterästi päivittyvä suunnitelma. Sitä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti yhdessä sometiimin ja sometekemiseen läheisesti osallistuvien organisaation muiden asiantuntijoiden kanssa.
Somestrategia ja siihen liittyvä someohjeistus kannattaa luoda visuaalisesti näyttäväksi ja helposti sisäistettäväksi. Somestrategian visualisointi lisää sen kiinnostavuutta koko organisaatiossa. Se tekee tärkeät osat näkyväksi ja helpottaa ymmärtämään, miksi ja mitä tehdään sekä ennen kaikkea miten.
Ideaalitilanteessa sosiaalisen median strategia on niin houkutteleva ja helposti sulatettava, että sen voi laittaa esille vaikka tiimin toimitilaan. Näin kaikki näkevät halutun suunnan jatkuvasti ja voivat palata virkistämään muistiaan helposti yhteisistä pelisäännöistä.
Tervetuloa juttelemaan somestrategiasta kanssamme. Olemme luoneet monivuotisen kokemuksemme pohjalta selkeän mallin tuloksellisten sisältö- ja somestrategioiden luomiselle.