Johanna Pystynen, tamperelaisen ohjelmistoyritys Vincitin henkilöstöjohtaja, ojentaa pöydän yli chilikarkkeja. Purkin kannessa on musta kumiankka, Vincitin tunnus. Maku on räväkkä, persoonallinen ja mieleenpainuva, kuten koko yritys. Olemme tutustumassa Vincitin tarinaan Johannan ja kahden ohjelmistosuunnittelijan, Arttu Pullin ja Olli Raivolan opastuksella.
Vincit on todennäköisesti Suomen paras ja innovatiivisin firma mitä tulee tarinoiden ja tarinankerronnan hyödyntämiseen. Tarinallisuus on läsnä kaikessa aina toimiston sisustuksesta, viestintään ja strategiaprosessiin.
Kun jututamme Johannaa, Arttua ja Ollia, kuulemme heti alkuun yrityksen nimen ja alkuvaiheiden tarinan. Yrityksen perustajat Mikko Kuitunen ja Pekka Virtanen rustailivat baarin nurkassa lasinaluseen nimiä. Vincit kuulosti hyvältä, ja vielä paremmalta, kun googlaamalla löytyivät sanonnat omnia vincit amor ja labor omnia vincit. Rakkaus voittaa kaiken ja kovalla työllä voittoon.
Jonkin aikaa perustamisen jälkeen yritys joutui startupien kuoleman laaksoon ja konkurssi oli lähellä. Tuolloin yrityksessä oli 10 työntekijää. Porukat olisivat voineet lähteä muualle luvan kanssa, mutta halu yrittää voitti. Yhdessä päätettiin yrittää niin pitkälle kuin päästään.
Sama asenne yrityksessä on edelleen, vaikeissa tilanteissa uskotaan ratkaisun löytymiseen ja siihen, että kovalla työllä päästään voittoon. Sitoutuminen ja halu voittaa vaikeudet yhdessä tekevät meihin vaikutuksen.
Vincitin ydintarina on halu olla rohkea edelläkävijä joka erottuu ja tekee asioita toisin kuin muut. Ydintarinasta rakentuu mielenkiintoinen kattaus. Tarinapääomaa hyödynnetään monipuolisesti.
Yrityksen toimitilat Hervannassa kertovat tarinaa Vincitystä, joka on tuunattu tummanpuhuvaksi Frank Millerin Sincity-sarjakuvan henkeen. Fyysinen tila viestii rohkeasta, toisin tekevästä yrityksestä. Vincity-tarina puhuttelee henkilöstöä, he haluavat olla osa tarinaa. Johanna huomautta, että tällainen tarina sopii juuri tälle porukalle. Jos henkilöstö olisi toisenlainen, pitäisi tarinankin olla toinen. Tärkeintä on, että henkilöstö kokee tarinan aidoksi.
Vincitissä tarinoita hyödynnetään monipuolisesti henkilöstön ja firman kehittämisessä. Strategiaprosessi rakentui tiimien kertomien tulevaisuustarinoiden pohjalle. Myös kehityskeskusteluissa on käytetty tarinankerrontaa, samoin esimiesten arvioinneissa. Vincit valittiin tänä vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa.
Vincit haluaa erottua muista ohjelmistofirmoista. Siinä tarinallisuus on hyvä keino. Omaleimainen Vincity-tyyli toistuu systemaattisesti kaikessa. Hesarin nimitysuutisissa uudet työntekijät on nimitetty vincitiläisiksi ”named as Vincitizen”. Sama tarina toistuu mainoksessa, jossa valonheitin heijastaa Helsingin öisen profiilin ylle valokiilan, jossa kiiluu musta kumiankan hahmo. Vincit on Helsingissä, osaajia kutsutaan mukaan! Vincit on myös järjestänyt ”positiiviset YT-neuvottelut” ja antanut lupauksen vastata 24 tunnin kuluessa kaikille työnhakijoille.
Vincitin markkinointi pohjautuu asiakastarinoihin ja hyvin suunniteltuun sisältömarkkinointiin. Asiakkaiden kokemukset kääntyvät pieniksi tarinoiksi nettisivuille ja suositteluksi ohjelmistopalvelujen ostajien parissa.
Palataan vielä hetkeksi Artun, Ollin ja Johannan kertomaan Vincitin kivikkoisen alkutaipaleen tarinaan. Oivalsimme nimittäin siitä myöhemmin jotain todella olennaista. Paluumatkalla Tampereelta Hervannasta tajusimme, että kukaan kertojista ei ollut töissä Vincitillä alkuvuosien aikana. Silti he kertoivat tarinaa elävästi. Kuin olisivat sen itse kokeneet. Tarina on selvästi aidosti osa vincitiläisten identiteettiä. Se kannattelee ja luotsaa eteenpäin.
Mervi Rauhala & Tarja Vikström
Kirjoittajat ovat oppimisen ja kehittämisen ammattilaisia, joiden sydän sykkii hyville bisnestarinoille. Heiltä julkaistaan syyskuussa kirja tarinankerronnasta (Storytelling työkaluna – Vaikuta tarinoilla bisneksessä, Talentum). Kirjaan on haastateltu myös Kubon perustajakolmikko ja heidän tarinansa.