Vielä vuonna 2016 podcastit olivat suomalaisen nuorison juttu. Niiden suurin käyttäjäryhmä löytyi 16–24-vuotiaista. Parissa vuodessa podcastien kuuntelijat ovat kuitenkin aikuistuneet. Tilastokeskuksen mukaan nyt podcasteja kuuntelevat eniten 25–34-vuotiaat. Heistä jopa 19 prosenttia on käyttänyt podcast-palveluita.
Jos vielä vuonna 2016 podcasteilla oli helpoin tavoittaa nuorten kohderyhmä, nyt niillä voidaan puhutella jo nuoria aikuisia. Ylipäätään podcastien käyttö on yleistynyt melkein kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan eläkeikäiset ovat edelleen sisällön tavoittamattomissa.
Kun Tilastokeskuksen tutkimusta tulkitaan, nähdään selvästi, millainen keskimääräinen podcast-kuuntelija on: korkeasti koulutettu nuori aikuinen pääkaupunkiseudulta.
Samalla, kun podcasteja kuunnellaan yhä enemmän Suomessa, uusia podcasteja putkahtelee kuin sieniä sateella. Suuret tekijät – vaikka Ylen ja Sanoma-konsernin kaltaiset mediajätit – paukuttavat podcasteja ulos, mutta myös yhä useampi yritys erityisesti markkinoinnin, myynnin ja it:n toimialoilla on herännyt kutkuttavaan sisältömuotoon. Podcast-kuuntelijat kärsivät runsaudenpulasta, ja sisällön on oltava yhä vakuuttavampaa.
Millainen podcast menestyy vuonna 2018?
Soitimme suomalaiset podcastit yhteen kokoavan Jakso.fi-sivuston Olli Sulopuistolle. Sulopuisto on podcast-konkari, joka on seurannut ilmiön kehittymistä vuosia. Millainen on hänen mielestään menestynyt podcast vuonna 2018?
- Valmis yleisö auttaa menestymään. “Suomalaiset bloggaajat ovat alkaneet tehdä podcasteja. Ero menestykseen on selvä sellaisella, jolla on valmis yleisö ja sellaisella, joka alkaa tehdä podcastia nollataustalla”, Sulopuisto sanoo. Jos yleisöä on jo valmiiksi, on podcast todennäköisempi saada menestymään. Valmis yleisö vain pitää osata siirtää oikein podcastin pariin.
- Podcastien julkaiseminen on maraton. Tee mieluummin monta jaksoa pienellä panostuksella kuin satsaa muutamaan ja jätä homma siihen. “Jos jaksoja tekee vain muutaman, ne eivät ehdi levitä ja kerätä yleisöä. Podcastien julkaiseminen on maraton. Mikään ei päihitä tasaista, säännöllistä julkaisutahtia.”
- Podcastin sisällön pitää olla hyvää. Millainen podcast saa kuuntelijan kertomaan siitä kavereilleen tai kollegoilleen? Podcastilla pitää olla oma ääni ja sen pitää erottua – varsinkin nyt kun uusia podcasteja tehdään vauhdilla. Laiska tekijä jättää sisältöönsä puolitoista tuntia editoimatonta keskustelua, jos taitavalla leikkaamisella siitä saisi 30 minuutin hiotun timantin.
- Tee strateginen valinta siitä, ketä tavoittelet ja kenen kanssa kilpailet. Lähdetkö kilpailemaan Helsingin Sanomien, Ylen tai Wecastin kanssa – siis sellaisten tekijöiden, joilla on valtavat resurssit ja valmiit yleisöt – vai valitsetko pienen kohderyhmän, jolle teet kohdennettua sisältöä kevyemmin? “Kun valitsee pienen kohderyhmän, kuuntelijaluvut jäävät yleensä pienemmiksi”, Sulopuisto sanoo. Toisaalta silloin sisältö toimii paremmin juuri tavoiteltuun kohderyhmään. Ja välillä tiukastikin kohdennetuista podcasteista saattaa tulla myös massojen suosimia. “Kukaan ei varmasti hermostu, jos podcast saa enemmän kuulijoita kuin toivottiin.”