Kolme asiaa jotka Supercell voi opettaa yritysten markkinoinnille

Supercellin Ilkka Paanasen ja GungHon Taizo Sonin esiintyminen Sluhsissa oli erinomainen. He kertoivat minkä peruspilarien varaan ovat menestyksensä rakentaneet. Löysin Paanasen ja Sonin tarinoista kolme oleellista asiaa, joista jokaisen yrityksen markkinointi voi ottaa oppia.

1. Laatu ratkaisee

Ilkka Paanasen johtama Supercell on priorisoi laadun nopeuden edelle. “Laatu on meille kaikista tärkeintä, jotta saamme luotua erinomaisen ja viihdyttävän pelin. Haluamme ajatella, että luomme sellaista josta tykätään ja joka kestää vuosikymmeniä”, Paananen kertoi.

Yritysten markkinointiviestinnän muutoksessa on kyse samasta asiasta. Laadun priorisoinnista  nopeuden edelle. Oman median rakentamisessa, sisältömarkkinoinnissa ja tarinankerronnassa on kyse laatuun satsaamisesta.

Sen sijaan että hankitaan näkyvyyttä ja myyntiä hetkellisten nopeasti unohduksiin jäävien mainoskampanjoiden avulla, rakennetaankin kestävää ja pitkäikäistä laadukkaisiin sisältöihin perustuvaa kommunikaatiota asiakkaiden kanssa. Luodaan sisältöjä jotka kestävät aikaa ja toimivat vuosienkin päästä.

2. Saa epäonnistua kunhan oppii

Ilkka Paananen suosii epäonnistumista. Supercell juhlii epäonnistumista, sitä kun peli-idea ei toimikaan vaan kuopataan keskeneräisenä ensimmäisten testien jälkeen. “Epäonnistuminen on hyvä asia, kunhan sen tekee nopeasti ja oppii siitä”, Paananen kertoi.

Sama kokeilujen, epäonnistumisten ja oppimisen kulttuuri on osa yritysten oman median ja sisältömarkkinoinnin rakentamista. Sisältötiimeille on sallittava kokeilut, epäonnistumiset ja niistä oppiminen. Omien sisältöjen luominen on jatkuvaa kokeilua ja testaamista mikä toimii ja mikä ei toimii.

Oman toimialansa ykköseksi ei tule ilman epäonnistumisen sallivaa kulttuuria. Kokeilut tuovat mukanaan epäonnistumisten lisäksi yllättäviä menestyksiä, joista oppimalla ja joita toistamalla yritys löytää menestyvän tavan markkinointiviestintäänsä. 

3. Supertiimit tekevät tuloksen

Supercell on organisoitunut itsenäisiin tiimeihin, joilla on suuri valta ja vastuu kehittää pelejä. Tiimit päättävät mitä tekevät ja miten tekevät. Jos homma ei toimi, epäonnistutaan nopeasti, opitaan siitä ja kokeillaan seuraavaa juttua.

Menestyvien yritysten markkinointiviestinnän tulevaisuus on supertiimeissä, joilla on valta ja vastuu tehdä ja julkaista sisältöjä ja luoda tarinoita sovittujen tavoitteiden mukaisesti ilman perinteistä viestinnän ja brändinvartijan latistavaa kontrollia. Kontrollia ei enää tarvita, kun jokainen supertiimien jäsen tietää miksi yritys on olemassa, mikä sen tarina ja miksi se tekee asioita niin kuin tekee.

Siitä vaan rakentamaan omaa markkinointiviestintää supercellmäisesti. Vastaavalla tavalla kuin GungHon Taizo Sonille yrityksen perustajien kulttuuri ja tekemisen filosofia on kaikista tärkein asia, niin jokaiselle yritykselle niiden markkinointiviestinnän kulttuurin ja filosofian tulisi olla kaikista tärkein asia.

PS. “Markkinointi on tarinankerrontaa”

Sunnuntain Helsingin Sanomissa USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck lausui osuvasti suomalaisten tarinankerronnan taidoista. Orecin mukaan Suomi osaa markkinoinnin ja tarinankerronnan, koska koko maa on perustettu tarinoille.

Siinä missä Yhdysvaltain perustajaisät, Founding Fathers, olivat nuoria kiihkeitä poliitikkoja ja filosofeja, Suomen perustajaisät olivat taiteilijoita. He maalasivat, runoilivat, kirjailivat, sävelsivät ja ikuistivat rakennuksiin Suomen tarinan.
“Kun suomalaiset väittävät, etteivät he osaa markkinointia, se ei pidä paikkaansa. Markkinointi on tarinankerrontaa eikä mitään muuta. Suomalaiset ovat mahtavia tarinankertojia, mutta jossain vaiheessa maan perustamista seuranneina vuosikymmeninä onnistuitte vakuuttamaan itsenne siitä, ettette olisikaan.”