Toimiva infografiikka tuo esiin tietoa, joka muuten voisi jäädä näkymättömäksi tai ymmärtämättä. Milloin infografiikka sitten puoltaa paikkaansa?
Infografiikka tekee näkyväksi tietoa, jota ei vaivatta näe esimerkiksi pelkistä asioiden lukumääristä, ajankohdista tai sijainneista. Infografiikan juju onkin usein tuoda esiin näitä suhteita ja esittää asiat helpommin hahmotettavasti. Pelkkää tiedon kuvitusta informaatiomuotoilu ei ole. Parhaimmillaan se paljastaa yhdellä silmäyksellä uutta tietoa.
Infografiikalla on monia muotoja. Infografiikka voi olla tietoa visualisoiva kuva mutta se voi myös kertoa tarinan tai kuljettaa meidät jonkin tapahtumaketjun tai prosessin läpi. Se voi antaa uuden näkökulman tietoon tai vain tehdä asioita ja niiden suhteita ymmärrettävämmiksi.
Infografiikka voi olla yksinkertaisimmallaan perinteinen piirakka, vuokaavio, graafi tai aksonometrinen piirros tilasta. Infografiikka sisältää usein myös visualisointeja tai yhdistelee erilaisia elementtejä, kuten kaavioita, piirroksia, numeroita ja tekstiä. Kuten Kubon luova johtaja Rikard Lassenius kirjoittaa, infograafi on yhä useammin myös interaktiivinen tai animoitu, ja se käyttää lisääntyvissä määrin kovaa vauhtia kasvavaa avointa dataa pohjana.
Muutama esimerkki interaktiivisesta infografiikasta antaa käsitystä variaatioista:
Ensimmäiseksi on mietittävä, mitä halutaan sanoa. Jos infografiikkaa tehdessä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä halutaan sanoa, lopputulos on helposti pelkkä infografiikkamainen kuvitus, joka ei tuo aidosti lisäarvoa.
Hyvä informaatiomuotoilu vaatii huolellista pohjatyötä ja suunnittelua: miksi, mitä ja miten halutaan sanoa. Pohjimmiltaan infografiikka on hyvin toimitettua ja pelkistettyä tietoa havainnolliseksi visualisoituna.
Koska infograafeissa on kyse myös datan prosessoimisesta ymmärrettävään muotoon, tärkeää on, että pohjana käytetty tieto on tutkittua, tarkistettua ja esitetty oikein ja vääristelemättä.
Infograafit ovat paikallaan, kun on helpompi näyttää kuin selittää. On arvioitu, että näköaisti välittää ihmiselle tietoa kahdeksan kertaa enemmän kuin muut aistimme yhteensä. Klassinen esimerkki näyttämisen ylivertaisuudesta on potilaan kylkiasentoon asettamisen selittäminen: On helpompi tehdä kuva, kuin yrittää selittää, että kylkiasennossa potilaan toinen käsi laitetaan pään alle, polvi koukkuun suoran jalan päälle ja niin edelleen.
Infografiikka toimii hyvin myös, kun pitää tiivistää tietoa ymmärrettävään muotoon pieneen tilaan.
Tilastollisia muutoksia ja asioiden välisiä kokoeroja, etäisyyksiä, suhteita tai määriä on todella vaikea selittää ilman hyvää infografiikkaa.
Infografiikalla voidaan myös vaikuttaa tehokkaammin kuin monella muulla sisältömuodolla, kun on tarve avata ja konkretisoida tehokkaasti tietoa. Kun tietoa saadaan näkyväksi, se avaa silmiä ja voi jopa muuttaa maailmaa ja toimintaamme.
Infografiikka onkin ollut tärkeä väline sosiaalisessa markkinoinnissa kautta historian.
Kirjoitusta varten on haasteteltu muun muassa Kubon luovia johtajia Markus Freyta ja Rikard Lasseniusta. Kirjoitus on julkaistu alunperin 27.5.2022.