Iittalan brändiuudistus herättää sekä suomalaisissa kuluttajissa että brändinrakennuksen ja markkinoinnin ammattilaisissa kiihkeitä tuntemuksia.
Sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksen symboliksi muovautunut Iittala-brändi ikonisine Sarpanevan 1958 suunnittelemine i-logoineen on jaksanut vuodesta toiseen kiihottaa mieliä olemassaolon suurella kysymyksellä: Kuuluuko i-tarra jättää paikoilleen vai ei?
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että rohkea brändiuudistus ja arvostetun logon hylkääminen herättävät jopa suuttumusta ja aivan perusteltua kritiikkiä siitä, kuinka vaikeaa ja kallista on alkaa rakentaa tunnettuutta täysin uudistuneelle brändille.
Mutta unohtuuko markkinoinnin ammattilaisilla logon lyttäyksen ja meemien jaon huumassa olennaisin: analysoida uudistuksen onnistumista sen tavoitteiden ja liiketoiminnan lähtökohdista? Jos heti ensikohtaamisella rohkenee julistaa brändiuudistuksen katastrofiksi, on vähimmäisvaatimuksena perustella väitteensä näkökulmilla, jotka aidosti analysoivat toteutusta sen tavoitteita vasten – ei pelkillä meemeillä logon välistyksistä.
Kun brändi tähtää kasvuun kansainvälisillä markkinoilla, on ensinnäkin otettava kotimaisen yleisön mielipidettä laajempi näkökulma. Vaikka kotimaan reaktiot ovat tärkeitä, ne eivät sellaisenaan riitä kertomaan uudistuksen onnistumisesta laajemmassa mittakaavassa. Kansainvälistyvän brändin on ensisijaisesti vedottava strategiassa priorisoituihin kohderyhmiin ja toiseksi toimittava vaatimuksiltaan hyvin erilaisissa kulttuureissa ja markkinoilla. Se ei ole aivan helppoa.
Kulttuuriset erot, paikalliset kilpailijat, kuluttajien käyttäytymistavat ja arvot vaihtelevat suuresti. Brändiuudistus, joka on suunniteltu vetoamaan suomalaiseen kohderyhmään, ei välttämättä toimi samalla tavalla muissa kulttuureissa. Siksi erityisesti suurten, uusilla tai kansainvälisillä markkinoilla kasvuun tähtäävien brändiuudistusten yhteydessä yleensä testataan, tutkitaan ja kerätään palautetta kohdemarkkinoilta jo suunnitteluprosessin aikaisessa vaiheessa. Niin on varmasti tehty nytkin.
Tässä muutama lähtökohta ja mittari analyysin pohjaksi:
I-tarrojen kohtaloa sureva Iittalan ystävä kirotkoon jatkossakin uudistusta, jos siltä tuntuu. Laajemmin uudistus silti tuskin vaikuttaa negatiivisesti ostokäyttäytymiseen Suomessakaan. Tuotteiden ikoninen muotoilu on kuitenkin suurimmalle osalle logoa tärkeämpää.
Ammattilaisten sen sijaan kannattaa nostaa analyysinsä tasoa ihan jo siksi, että meillä kaikilla on suomalaisten brändien kansainvälistä kasvua tavoittelevista uudistuksista paljon oppimista – niin onnistumisista kuin epäonnistumisista.
Lopulta tärkein mittari tämän uudistuksen onnistumiselle lienevät Iittalan omissa kirjoissa myynnin ja markkinaosuuden kasvu tärkeimmissä kohdemaissa ja kohderyhmissä.
Ja tästä ovat myös useimmat ammattilaiset olleet yhtä mieltä: tuliko hitti vai huti, se nähdään vuoden tai parin päästä.