Älä kilpailuta, luo kumppanuuksia

Luovalla alalla yhteistyökumppaneiden kilpailutuksesta on tullut vakiintunut tapa. Julkisella sektorilla kilpailutus on jopa lainsäädännössä määritelty. Se ei välttämättä ole kuitenkaan paras tapa. Usein se on jopa huonoin.

Miksi kilpailuttaa?

Kilpailutuksen lähtökohta on selkeä: Määritellään projekti, johon tekijää haetaan. Halukkaat tai valitut toimistot lähettävät ehdotuksensa. Paras valitaan ja aletaan hommiin.

Prosessin hyödyt ovat ilmeiset. Se tuottaa vertailukelpoisia ehdotuksia, joista on helppo valita sopivin ja työ etenee sille asetetuissa raameissa. Aikataulu ja budjetti tekemiselle voidaan tarvittaessa suunnitella pitkälle etukäteen. Perinteisessä yritysmaailmassa nämä ovat suuria arvoja.

Muita, ei niin mairittelevia syitä kilpailuttamiseen, ovat epävarmuus ja osaamisen puute. Luovan suunnittelun ostaminen on vaikea laji. Pisteytysjärjestelmien kautta kuvittelemme, että teemme objektiivisen hyviä ratkaisuja. Päätökset on helpompi perustella organisaatiossa. Kilpailutuksella voidaan myös teettää toimistoilla ilmaista suunnittelutyötä. Sen työn hedelmät voidaan myöhemmin käyttää epäsuorasti, muodossa tai toisessa.

Miksi luovaa työtä ei kannata kilpailuttaa ?

Kilpailutuksessa on kuitenkin monia haittapuolia. Tässä muutama:

• Kaikki toimistot eivät syystä tai toisesta halua tai voi osallistua kilpailuun, esimerkiksi muiden kiireiden takia. Tämä voi karsia sopivimman tekijän.
• Liian tarkka määrittely ei aina ole hyväksi. Olisi parempi ottaa tuleva yhteistyökumppani mukaan prosessiin jo siinä vaiheessa, kun mietitään mitä edes kannattaa tehdä. Luovalla toimistolla voi olla täysin erilaisia ideoita, miten päästään annettuihin tavoitteisiin. Ne voivat tuoda parempia tuloksia ja jopa säästää rahaa.
• Hyvin toteutettu kilpailutus on pitkä, vaativa prosessi ja siksi usein myös kallis. Mielikuva, että vähällä vaivalla saadaan paljon laadukkaita ehdotuksia, on valitettavasti väärä. Hutiloiden valmisteltu kilpailutus tuo runsaasti jälkityötä tai ehdotuksia, joita on hankala vertailla.
• Jos kilpailutukseen sisältyy konkreettisten ehdotusten suunnittelu, työstä on syytä maksaa. Muuten riskinä on, että suuri osa ehdotuksista on puolivillaisia ja pitkässä juoksussa kelvottomia. Esimerkiksi arkkitehtuurin saralla puhutaan vau-arkkitehtuurista. Se voittaa kilpailuja, koska se säväyttää ensisilmäyksellä. Siitäkin huolimatta, että se osoittautuisi ajan myötä heikkolaatuiseksi.
• Lähtökohtaisesti luova työ ja kilpailu eivät sovi kovin hyvin yhteen. Parhaat lopputulokset saavutetaan ympäristössä, jossa ideoita voidaan vapaasti vaihtaa ja parannella yhdessä, epäonnistumisia pelkäämättä.

Kilpailutus ajaa tekemistä herkästi myös kertaluontoisempaan suuntaan. Jokainen projekti kilpailutetaan ja yhteistyö toimeksiantajan ja toimistojen välillä rakennetaan aina uudestaan. Kun projekti on loppu, se helposti jätetään oman onnensa nojaan vaikka iteratiivinen tekeminen toisi pidemmän päälle paljon suuremmat hyödyt. Jatkuva kehittäminen pitäisi olla olennainen osa tekemistä.

Miksi kumppanuus kannattaa?

Kilpailutus ruokkii helposti vanhanaikaista ajattelua, että maksajan ja tekijän suhde on hierarkkinen. Luovat projektit ovat parhaimmillaan pitkäkestoisia symbiooseja, joissa kaikki osalliset ovat samanarvoisia kumppaneita, jotka osallistuvat aktiivisesti prosessiin. Kumppanit tekevät asiakkaan kanssa yhteistyötä, jossa molemmat oppivat toisiltaan, sparraavat toisiaan ja kehittyvät. 

Kumppanin valinta voi toki muistuttaa kilpailutusta, mutta kriteerit ja painopisteet ovat usein erilaiset. Kumppanin valinta muistuttaa hiukan hyppyä tuntemattomaan. Valinnassa keskitytään enemmänkin pehmeisiin arvoihin, henkilökemiaan ja työkulttuuriin. Osaamisen takuuna toimivat aikaisemmat työt.

Toimiva kumppanuus muistuttaa hyvää ihmissuhdetta. Se tekee parhaimmillaan elämästä helpompaa ja hauskempaa. Se antaa enemmän kuin vie ja yllättää välillä iloisesti. Tiukan paikan tullen se punnitaan ja huonojakin hetkiä sallitaan. Kumppanuus vaatii myös hoitoa ja jatkuvaa huolenpitoa. Monet pitkät suhteet väljähtyvät ja tekeminen on saman toistoa. Ja aivan niin kuin ihmissuhteet, myös kumppanuudet muuttuvat joskus niin huonoiksi, että on paras erota.